Juhlamekko

Tälle kesälle tuli sittenkin juhlia ja koska en ole saanut yhtäkkisiä naimisiinmenokiloja vielä(kään) karistettua ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä uusi juhlapuku. (Ei sitä että olisin yhtään vanhaa edes sovittanut...)
Kangasvarastoista löytyi kivaa raakasilkkimäistä polyesterikangasta (Jyskin pakkakangas alennuksista jotn 10e/5m) joten eikun pykäilemään jotain.

Burdasta löysin kivan 50-lukumaisen mekon jota sitten suurentelin itselleni sopivaksi (ja rikoin taas fysiikan ja matematiikan lait) ja epäonnistuin mutta noh, menee se. Mitenniin nopeasti kyhätty kolmessa päivässä? :O

Tällä kertaa jätin alushameen maltilliseksi ja laitoin vain rypytettyä tylliä koristeeksi reunaan vilkkumaan. Käytin kyllä alla vielä yhtä pientä irrallista alushametta kohottamaan itse käytössä.

Vaikka laahaava helma olisi ihana, käytännön syistä pitää aina napata helma päälle nilkan. Kuitenkin yleensä olen kuvaajana ja opin kantapään kautta että pitkät helmat ei sovi kuvaajalle. Ei ole kovin arvokasta kun yrität nousta ja revit mekon niin alas että tissit vilkkuu. Nolo minä.Mutta tällainen siitä sitten tuli.

Servettikukka

Anoppini 50-vuotispäivillä tapasin erään rouvan joka oli taiteillut tällaisen servettikukan ja pakkohan se oli pyytää että opettaisi minullekin moisen taidon. Tämä olikin yllättävän helppo tehdä mutta kuitenkin näyttävän näköinen. Ajattelin jakaa ohjeen kansanne, mutta ensin piti ostaa servettejä. Tänään sitten muistin tiimarista napata mukaan paketillisen silmää miellyttäviä servettejä ja yrittää muistella mitenkäs tämä oikein menikään...

Aloita levittämällä servetti auki ja taita kaikki kulmat kerran sisäänpäin.

Taita kulmat toisen kerran sisäänpäin. 

Taita kulmat kolmannen kerran sisäänpäin.

Käännä servetti toisinpäin, sileä puoli ylöspäin.

Taita kulmat tälläkin puolella kerran sisäänpäin.

Ota kiinni keskeltä taitetuista kulmista ja keskeltä kiinni pitäen käännä servetti.

Taita taitettuja kulmia ulospäin ja vedä ensimmäiset neljä hieman pidemmälle että ne lukkiutuu.

Vedä seuraavat neljä taitettua kulmaa ulospäin, ja vielä ne viimeisetkin.

Käännä työ, sipistele terälehtiä ja ihaile kättesi jälkeä.

6. Haluaisin olla poika koska..

Ai haluaisinko?

Ei, en haluaisi olla poika koska naisena olo on ylivoimaista.

Syksy tuli

Kasvissosekeitto

Kasvissosekeitto kuuluu ehdottomasti syksyyn. Vieläkin perinteisempi on ollut kurpitsakeitto mutta koska en vieläkään pysty itse kasvattamaan ja äiti ei ole ylimääräisiä kurpitsoja tyrkyttänyt minulle on kasvissosekeitto seuraava vaihtoehto. Ihanaa, helppoa ja nopeaa. Ota niitä kasviksia ja juureksia mitä haluat, pilko, viskaa veteen, keitä, mausta, soseuta, valmis! Tarkempaa? Ok.

KASVISSOSEKEITTO - OHJE

VIHREÄ KEITTO:
3 keskikokoista porkkanaa
1 pieni kukkakaali
kourallinen (tai kaksi) pitkiä papuja
puolikas kiinankaali, hyvä heittää kaikki kasvisten jämät mitä kaapista löytyy
1 keskikokoinen kesäkurpitsa

VÄRIKÄS KEITTO:
3 keskikokoista porkkanaa
1 pieni kukkakaali
1 keskikokoinen bataatti
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
1 punajuuri

kasvisliemikuutio tai suolaa maun mukaan
teelusikallinen jauhettua inkivääriä tai rasteena tuoretta
tujaus currya
tujaus chilijauhetta
pippuria ja paprikajauhetta
2dl kermaa tai puolikas koskenlaskija

Laita n. puoli litraa vettä kiehumaan 3 tai 5 litran kattilaan. Lisää mausteet.
Pilko kasvikset ja laita kiehumaan. Kolmen litran kattilassa itse painelen kauhalla pakettia tiiviimmäksi koska kattila on ihan täynnä.
Keitä kasvikset pehmeäksi ja nosta kattila liedeltä.
Soseuta keitto sauvasekoittimella varoen roiskeita.
Lisää kerma tai koskenlaskija, sekoittele että kerma/koskenlaskija sekoittuu tasaisesti joukkoon.
Nauti kauraleivän kanssa.

Perseidit

Yleensä olen perseidejä seurannut vain koirien kanssa lenkillä ollessa pellolla tai äitin luon laiturilla tai hakkuuaukealla seisten -jonkin aikaa. Nyt ajattelin että lähdenpä kuvaamaan niitä kun lupailtiin että jopa 60 voisi nähdä tunnissa! Eli kun taivas oli pilvetön ja huippuaika oli kohdilla pakkasin kameran, jalustan, villasukat, toppatakin, kuumaa teetä ja makuualustan ja painelin keskelle peltoa makoilemaan. Se oli yllättävän mukavaa kun oli lämpimästi päällä ja kuumaa juotavaa. Kaura tuoksuu vienosti toiselta pellolta ja heinä ja AIV toiselta, koko taivas kattona. Sitten vaan odottelemaan niitä tähdenlentoja.
Ja odottelemaan.
...
Koska niitä ei näkynyt ajattelin kuvailla sitten muuta. Kuvat suurenee kun niitä klikkaa.

Ja muuta.(Huomatkaa tähdenlento vasemmassa ylänurkassa)

 

Kokonaisuudessaan puolentoista tunnin aikana näin 6 tähdenlentoa. Tässäpä teille yksi niistä (vasemmalla olevan hahmon päästä lentää alaspäin);

Memeilyä

Vanhassa blogissani aloitin tämän memen mutta jumhdin seuraavaan kysymykseen. Jos nyt päivittäisi nämät ja potkisi itsensä sitten jatkamaan tätä (kunhan ensin saa kotityöt pois alta).

1. Mitä mieltä olet talvesta?

2. Mitä söit viimeksi?

3. Kolme asiaa joista voisit luopua?

 

4. Turhin ostoksesi ikinä?

 

5. Mitä laukustasi löytyy?

 

 

 

Maailmasta

Haluan jakaa jo nyt kuvia maailmasta jossa asun. Näitä päivittelen aina silloin tällöin koska olen aina yhtä hämmästynyt ja onnellinen että tällainen paikka voi olemassa ja että minä olen voinut päästä sinne asumaan.

Se ei aina ole itsestäänselvyys että voi saada rauhaa ja hiljaisuutta ja ihka oikean kodin. Jotta kaikki unelmani olisivat toteutuneet täältä puuttuu vain maitolehmät ja järvi vierestä. Mutta kaikkea ei voi aina saada. ;)

Jotain se tämä elämä on opettanut; mikkään ei ole itsestäänselvyys ja niistä pienistä asioista on oltava niin maan pentelleen kiitollinen. Kun katsoo yhtä kastepisaraa oikein se voi olla suurempi kokemus kuin viikon matka Bahamalle.

Ja mikä onkaan ihanampaa kuin sitten jakaa se oma maailmansa rakkaidensa kanssa. Vaikka yksi niistä onkin sokea kaikelle tälle niin ainakin minun karvaturrit katselee tätä maailmaa samalla ihmetyksellä. Tai ainakin mielenkiinnolla.

Puutarhasta

Muutimme tänne kaksi ja puoli vuotta sitten. Ja koska on oma piha, on myös intoa laittaa sitä. Ensimmäisenä rakensin kivikkopuutarhan ja kaivoin ison kiven juureen kukkapenkin. Ja tarkoitan tosiaan heti ensimmäisenä kun lumet suli. Kun kukkapenkki oli tehty ja sinne jotain survottu tajusin että siinähän nousee vierestä iso kasa valkovuokkoja... Mitä tästä opimme? Kun muutat uuteen paikkaan ODOTA JA TUTUSTU eläkä tuhoa heti kauniita luonnonkukkia.

Tämä odottaa soraa ja laajenemista, mutta on kuitenkin ihan mukava yksityiskohta. Valkovuokot eritoten.

Aloitin kivikkopuutarhan teon latomalla kiviä riviin, hypyyttämällä vahvan uroon raahaamaan yhden ison kiven toiseen päähän ja toisesta kukkapenkistä kaivetulla savella muurasin kivet paikoilleen. Päälle on tarkoitus tehdä betonista ja kivistä muotoiltu kukkaruukkurivistö johon voin istuttaa köynnöskasveja roikkumaan muurin päältä. Matalahan tuo on mutta kaunis.

Tässä on ainut kukkapenkki joka oli valmiina (ja villiintyneenä). Täynnä kurjenpolvea, ja on kaunis. Lisäksi olen istuttanut penkkiin liljoja, tulppaaneja, kultapalloa ja paljon kasveja joiden nimeä en tiedä mutta nättejä ovat. Vaatii kuitenkin jatkuvaa kitkentää ja hienovaraista lannoitusta ja kattamista jotta saisin penkin kukoistamaan ja kurjenpolvet edes hiukan piiloon, paljas juurikko kun kiemurtelee kuin kuolleen raajat penkissä.

Nyt kolmantena keväänä alkoi olla jo kaunis.

Mukavia yllätyksiä puutarhasta on löytynyt; sisiliskoja! Rakastan niitä! Valitettavasti myös kookit rakastaa niitä ja niiden jahtaamista ja niiden syömistä.

Uusin kukkapenkkini tulee jätekaivojen viereen, aukonkaivuuta ja vuohenputkien ja lupiinien poistoa ja ikuista kitkemistä tiedossa, vaikka laitan kyllä... välimatto, eristematto, maamatto... sana katosi, se joka estää rikkaruohojen tulon mutta laskee veden läpi. sellanen matto.

Aloittamisen vaikeus

Sitä kun siirtyy blogista toiseen niin ei oikein tiedä mitä tänne nyt laittaa, samoja asioita vai eri asioita? Joten tehdäänpä nyt tällainen sekä että lähestyminen siihen.
Aloitetaan tutustumalla.

Minä; en tykkää olla valokuvattavana. Olen lihava ja kumman muotoinen joten teen vaatteeni itse, mutta olen laiska esittelemään tekosiani täällä. Yritän parantaa tapojani mutta olen laiska oppimaan. Yritän myös jaksaa kuvata ja kuvailla kuinka villiintyneestä pihasta ja ruostetäplätautisesta niitystä saa kasvimaan ja puutarhan. Tässä vaiheessa kaikessa on vasta paljon potentiaalia ja liian vähän TULTA!

 Mies; Ei ole paljoa esillä mutta kuitenkin mainittavan arvoinen otus.

Tuppi; Welsh Corgi Cardigan, uros, rotukuvauksen vastainen koska fluffy. Kova haukkumaan, paimentamaan, metsästämään ja aina valmis leikkimään. Blogissa seuraamme myös pojan älynväläyksiä.

Rora;Welsh Corgi Cardigan, narttu. Kova nuolemaan, pomottamaan Tuppia, juoksemaan ja aina valmis hellittäväksi. Blogissa seuraamme myös Roran tassun jälkiä.

Pomppu; Väriä vaihtava kani. Tällä hetkellä ruskea mustalla päällä, katsokaamme tummeneeko talvella. Ulkohäkissä kesän. Ujo, varovainen, vauhdikas, syö läpi betonin, muttei johtojen.

Uusi paikka, uudet kujeet

ja uudet mokat opetellessa miten tämä homma täällä toimii. Mutta koska vuodatus ei uuden raudankaan jälkeen toimi kunnolla pakkasin minäkin kamani ja muutin tänne. Vanha blogi on miltei kuvattomana tynkänä osoitteessa mislucks.vuodatus.net. Saatan lisätä osan kuvista takaisin jos jakselen ja kuvapalvelin toimii, mutta uusi alku on nyt tässä.

Tervetuloa uudet ja vanhat!