lauantai 22. maaliskuuta 2014

Tänään oli hyvä päivä

Vaikka normaalisti avaamme grillikauden kun v8 on noussut lumen alta niin helmikuu tuntui hiukan liian aikaiselta... Sekä tämän kuun alku. Ja muutenkin. Mutta nyt kun oli aurinkoista ja 7 astetta lämmintä (ja kylmä tuuli) ajateltiin et nyt avataan grillikausi!

Shangai kanaa, halloumia, pätkä broilerilenkkiä ja grillimakkaraa käärittynä pekoniin. Ja alkupalaksi tein meille salaatit ja juha teki kermaviilikastikkeen. Hyvä ruoka, loistava mieli.

Sitten oli hyvä makoilla hetki riippukeinussa. Tai juha lekotteli pitkään, mie kun kävin makaamaan Juha usutti corgit kimppuun. Onneksi ruuan tuoksu sekoittaa pienten päät ettei voinut kun pikasesti käydä naamaa nuolasemassa ja mennä nuuskimaan grillin ja pöydän ympäristöä uusiksi. Ja tietysti leikkiä ympäriinsä.

Tämä on uusin suosikkikuvani Rorasta. 

Käytiin myös hiukan kävelemässä pellolla ja suunniteltiin mitä puita kaadetaan ojasta ja koivikon harvennusta.

Illalla Juhan teki mieli ja mie en jaksanut tatuoida niin sovittiin että Juha sitten tekee miulle viimein miun Hell on heels -tatuoinnin. Oon suunnitellut sitä jotain vuoden mutten ole saanut aikaiseksi piirtää sitä. Korkokengän kuva oli löytynyt jo aikaa sitten mutta fontti ja tekstin sijoitus oli hakusessa. Onneksi tatuointilehdestä löytyi suht miellyttävä fontti jota muuttamalla sain mieleisen kokonaisuuden aikaiseksi. 

Pohkeeseen ei pitäisi sattua. Toki siitä menee suuria hermoratoja että jalka nykii mutta hyvänen aika kun se oli KIPEÄ! Värittäessä huusin jo suoraa huutoa eikä ihan valmiiksi asti voitu tehdä koska mie en yksinkertaisesti enää kestänyt. Mutta hieno siitä tulee. Parasta jälkeä mitä Juha on koskaan tehnyt <3



tiistai 18. maaliskuuta 2014

Update on the itty bitty kitty.

Se ei ole flunssa. Vaikka ilta alkoi hyvin ja kissa tuntui olevan vain uupunut alkoi sitten vahva kuolaaminen ja syljeskely jossa oli hieman verta. Vlkaisin suuhun ja yhden hampaan juuresta ikenestä tuli verta niin en huolestunut. Pyyhin vain suuta ja räkiä pois ja juotin vettä. Illemmasta alkoi kissa mennä heikompaan kuntoon; kävellessä alkoi hoippumaan.
Yöllä sitten heräsin ja kävin vessassa ja tarkistin samalla kissan tilanteen. Tuija oli vetäytynyt lipaston alle perimmäiseen nurkkaan. Ei tullut luokse kun kutuin, mutta kun pääsin sänkyyn ja olin nukahtamassa se raapi ovea ja menin sitten katsomaan oisko tyttö piristynyt. Hiukan säikäytti kun tytöllä oli koko turpa veressä. Pesin naaman ja katoin mistä sitä tulee; edelleen suusta ja nyt myös sieraimista. Sieraimet oli miltei muurautunut umpeen. Äkkiä soittamaan eläinlääkärille ja kyselemään apuja. Koska kissa kuitenkin kulki omin voimin, verta ei vuotamalla vuotanut ja jaksoi huutaa (perään) tuumattiin että katotaan aamulla kaheksan aikaan sitten, niin akuutti ei tilanne vielä ole.
Eläinlääkärillä ei voitu ottaa kuvia koska tyttö on liian huonossa kunnossa rauhotukseen. Annettiin antibioottia, särkylääkettä ja nesteytettiin. Mitään vikaa ei vielä löydetty, suuta aristaa ja kehkot rohisee mutta hengittää kuitenkin rauhallisesti. Ircissä ehdotettiin että jos on korkealta tippunut/hypännyt olisi voinut leukansa murtaa. Mutta kun kuitenkin eilen vielä joi maidot niin hyvällä ruokahalulla ja ongelmitta ja nyt on lopettanut ihan kaiken syömisen ja juomisen. Hyvä että saa truutallakaan vettä annettua. Mutta voi olla että shokkireaktio sitten vetää noin huonoon kuntoon. Runsasta verenvuotoa ei kutenkaan vieläkään ole joten tyttö tuli päiväksi kotiin ja huomisaamuna katsotaan onko tilanne kehittynyt että voitaisiin kuvata tai mitn jatketaan hoitoa. Laitoin aurinkoon makaamaan että saisi lämpimässä olla mutta hoiperteli pois joten toin tähän kanin häkin viereen tietokoneen luokse. Tässä nukkuu rauhallisesti eikä lähde vaeltelemaan niin saa olla sitten. Voipi silitellä koneella ollessa.
Katellaanhan mitä huomenna.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Pikkukissa sairastaa

Meijjän katti on ollut taas kadoksissa jongin aikaa. Tänään huusi sitten pellolla nenä kuivuneessa veressä, räkä valuen pitkinä jojoina, turkki jossain öljytahmassa. Niin uuvuksissa oli ettei tapellut ees vastaan kun pesin vaikka aika tavalla saikin sitä möhnää turkista vanuttaa. Pesun tein ihan vannassa mutta kun en saanut kynsiä naamaan niin huuhtelun tein sitten jo ihan suihkulla ja tuntui toinen miltei nauttivan siitä.


Sitten juotiin maitoa kun ei kiinteää ruokaa nyt syö, pitää ruokamuussia tehdä ja sitä tunkea kurkkuun, niin laihaks on taas päässyt. Auringossa nukkui ja kun aurinko katosi niin ihan surkeena makasi pyyhkeellä et mitäs nyt?! Tein sitten kuumavesipulloista ja pyyhkeestä toiselle pedin niin siinä se nyt nukkuu. Välillä pitää käydä räkää puhdistamassa sieraimista mutta se jatkuva aivastelu on nyt rauhottunut. Katsellaan pari päivää josko alkaisi syömään ja virkistymään vai tuleeko lääkärikeikka. Nyt saa levätä. Pitää vielä yöksi laittaa uudet vedet että on lämmin yökin nukkua.


sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Raadosta ryysyksi; Liotus, pesu, kaavinta, parkinta

Jatketaanhan tätä kun kelit on ollut niin kamalan kosteat ettei tuo suolaus ole onnistunut ja pruukkaa kohta nahka härskeilemään eikä tällainen siveä pikkutyttö sellaista kaipaa.
Eli otetaan nahka ja ravistellaan siitä kokkeroiset suolat pois. Koska meillä ei ole sen kummempia tiloja nahka on tosiaan maannut vaan navetan ylisillä ilmavasti. Vaikka luulisi että siellä olkien seassa olisi kuivempaa niin hevon hännät. Kissa sentään ei ole osoittanut vieläkään kiinnostusta nahkaa kohtaan.
Mutta niin, kun on suolat karistettu ja päästy alakertaan niin viskasin nahan 40l rakennussaaviin ja kannoin sen päälle n. 30 litraa lämmintä vettä. Harrastelijanahkurin käsikirja suosittelee n. 34-35 asteista vettä, mutta koska vesi seisoi pihalla betonilattialla miusta oli aika sama minkälämpösessä vedessä se oli. Reilunlämpöistä vettä vain, siinä se jäähtyy. Vieressä puretaan moottoreita.


Koska navetassa ei ole juoksevaa vettä jouduin tosiaan kaiken kantamaan käsin. Jos ei huvita raahata vettä suuntaan ja toiseen selkä vääränä kannattaa hankkia jokin paikka jossa on juokseva vesi. Ei kuitenkaan ihan kylpyhuone, raato tuoksuu omalleen ja se haju tarttuu tiukkaan.
Annoin ensin liota vajaat 6 tuntia, sitten vaihdoin vedet ja annoin liota vielä pari tuntia. Nämä vedet kaadoin surutta vielä ojaan koirien iloksi, ne kun on siellä käyneet liiankin innokkaasti nuuskimassa ja tutkimassa nyt.

Tämän jälkeen vaihdoin jälleen vedet kuumempaan (pesun tulisi tapahtua muutamaa astetta kuumemmassa vedessä kuin liotus) ja ruikkasin sekaan reilusti astianpesuainetta. Tämän jälkeen nahka veteen ja kepillä sitä rumputtelin vedessä ja jätin sinne likoamaan. Välillä kävin nostamassa nahan pois ja lisäsin pannullisen kiehuvaa vettä sekaan että ees jotenkuten lämpimänä vesi pysyisi. N. tunnin päästä toistin tämän operaation uusilla vesillä ja pesuaineella ja rankempalla nahan rummuttamisella.
Nahka alkaa olla tasaisesti kostunut ja ennen tiukasti kiinni olleet kakat irrota. Yum yum!

Sitten huuhdellaan. Tähän käytin jo viileää vettä koska lämminvesivaraajamme on pieni ja halusin päästä kuumaan suihkuun operaation jälkeen. Nyt käytin n. 20l vettä kerrallaan ja huuhtelin ja rummuttelin nahkaa vettä vaihtaen kunnes saippua on pesty pois. Meni n. 4 huuhtelukertaa. Tämän jälkeen purista vesi pois ja aseta tasaiselle alustalle kaavintaa varten.

Kaavinta on kovaa ja aikaavievää hommaa mutta tämä kannattaa tehdä huolellisesti. Kaavintaan käytin tylsää moraa ja puista paistolastaa. Aloitin häntäpäästä ja pitkin, tasaisin vedoin ensin vedin hännästä ylimääräiset pois ja sen jälkeen jatkoin alhaalta päähän päin kaavintaa. Käytä reilusti voimaa, mutta varo ettet riko nahkapintaa. Pitkät, tasaiset vedot ovat parhaita. Ja samat kohdat saa käydä useaan otteeseen kunnes irtonainen rasva, liha ja jänteet on saatu pois. Nahan sisäisen rasvan irrotukseen saa juurikin käyttää voimaa ja useita kaavintakertoja. Mutta mitä paremmin saat tämän tehtyä sen paremmin nahka parkkiintuu. Tähän kului itselläni n. 3 tuntia ja sairaalloisen kipeät kädet.Tuo vaalea möykky tuossa on sitä nahan sisäistä rasvaa joka on painettu ulos ja pois. Oikealla kaavittua nakaa, vasemmalla kaavintaa odottavaa.

Koska meillä ei tosiaan ole fiksuja tiloja tein tämän osan liiterissä ja huomasin että se ei ole ihan se paras idea. Tai ainakin pitäisi olla joko isompi pölkky tai puhtaampi ympäristö. Kaavittuun nahkaan tuo sahanpuru ja puupöly tarttuu uskomattoman tiukkaan ja vaikka yritin huuhdella ja nyppiä sitä pois vedessä vielä kaavinnan jälkeen se tahtoi huonosti irrota.


Koska en löytänyt mistään AIV happoa tarpeeksi pientä määrää piklaukseen hyppäsin tämän yli. Harrastelijanahkurin käsikirjassa tätä toimenpidettä suositellaan koska se valmistaa nahan parkitukseen. Monet kotiparkitsijat joiden kanssa olen puhunut ja joiden videoita ja ohjeita seurannut eivät tee tätä joten ajattelin että mennään sitten ilman.
Parkintaan käytin alunaa (saa apteekeista) ja määriä mietin pitkään. Monet kotiparkitsijat käyttävät laimeaa liuosta, käsikirjassa taas hyvin vahvaa. Itse päädyin käyttämään n. 20l vettä, 200g alunaa ja 200g suolaa. Sekoitin ensin alunan aj suolan kiehuvaan veteen, sen jälkeen tämän seoksen lämpimään veteen ja sitten lisäsin nahkan sekaan ja hämmentelin sitä jonginaikaa. Jätin nahan parkkiintumaan hieman lämmitettyyn saunaan, koska se on ainut paikka jossa voi toivoa että vesi ei jäätyisi. Annoin nahan olla yön yli ja tarkistin parkituksen tilan seuraavana päivänä. Nahka ei ollut tasaisen värinen poikkileikkaukseltaan joten lisäsin n. 10l vettä ja jätin nahan liuokseen 5 päiväksi.