Hyvää uutta vuotta!

Näkisin vaivaa tämän postauksen eteen mutta torkutin kelloa tunnin, heräsin räkäisenä ja silmät punasina ja olen nukkunut n. 3 tuntia ja pitäs meikata nyt ittesä ihmisen näköiseksi, mennä ostamaan valkoista fleeceä (näette vielä mihin) ja sitten juhlia muutama tunti hillitysti uutta vuotta ystävien kanssa (eli pelataan pandemiaa) ja sitten sukulaisten kautta kotiin ja kinuta että mies hoitas iltavuoron että mie saan nukkua tai sit nukun jo ratissa. (Mordor has awoken)

Uuden vuoden lupaukseni on että en nuku ratissa. Koska se ei koske tätä päivää, ha!

Ehkä lupaan jotain muutakin kuten hillitsen teen juomiseni litraan päivässä tai että yritän jaksaa tehdä oikeeta ruokaa ees kerran viikossa. Katotaan nyt mitä jaksaa ja mihin pystyy, nyt on ollut tarpeeksi vaikea edes saada talo lämmitetyksi ja koirat hoidetuksi. Mut Roran iho on alkanut parantua hieman että ruokavalion muutos on vaikuttanut, jee.

Olkoot teidän uusi vuosi helekkarin paljon parempi kuin minun tämä vuosi ja lottovoittoja kaikille! Nauttikaa nyt, huomenna teitä koskee päähän, häähää!

Paasaava joulukalenteri - Päivä n=24

"Once in his lifetime every man is entitled to fall madly in love with gorgeous redhead." -Lucille Ball

HYVÄÄ JOULUA!

Paasaava joulukalenteri - Päivä n-1

"Listen to your heart." -Pocahontas

"Listen to your brain, your heart is an idiot." -Unknown

Paasaava joulukalenteri - Päivä n-2

"Note to self; feed the dog, call the mom, write a song and rule the world by noon" -Skye Sweetnam

Paasaava joulukalenteri - Päivä 21

"Freedom can be frightening if you never felt it. Once it's been dealt with you feel like you've been touched by something angelic" -Linkin Park

Paasaava joulukalenteri - Päivä 20

"If you obey all the rules you miss all the fun!" -Katherine Hepburn

Paasaava joulukalenteri - Päivä 19

"You only live once but if you do it right, once is enough." -Mae West

Paasaava joulukalenteri - Päivä 18

"Look deep into nature and then you can understand everything better." -Albert Einstein

Pahoittelut päivityksistä

Välillä unohan laittaa ne ajoissa ja sit päivitän kännykästä joulukalenterin mut se e laita sitä ekaks vaan missä se on listassa >.<
Tyhmä blogger appi.

Paasaava joulukalenteri - Päivä 17

"I am so clever that sometimes I don't understand a single word of what I am saying." -Oscar Wilde

Paasaava joulukalenteri - Päivä 16

"True friends stab you in the front." -Oscar Wilde

Paasaava joulukalenteri - Päivä 15

"To live is to suffer, to survive is to find some meaning in the suffering." -Friedrich Nietzsche

Paasaava joulukalenteri - Päivä 14

"May the God have mercy to my enemies because I don't." -A gun in Borderlands

Paasaava joulukalenteri - Päivä 13

"Find out who you are. And do it on purpose." -Dolly Parton

Paasaava joulukalenteri - Päivä 12

"My best friend is the one who brings out the best in me." -Henry Ford

Paasaava joulukalenteri - Päivä 11

"Don't cry because it's over. Smile because it happened" -Dr.Seuss

Paasaava joulukalenteri - Päivä 10

"You can't spell slaughter without laughter" -Unknown

Paasaava joulukalenteri - Päivä 9

"Nothing is impossible, the word itself says "I'm possible!"" -Audrey Hepburn

Paasaava joulukalenteri - Päivä 8

"Common sense is not that common." -Voltaire

Mietteitä viime yöltä

kuvaaja/LariLie

Olen lukemassa Stephen Fryn muistelmia hänen yliopistoajoiltaan ja tämä laukaisi muistot kuinka itse elin samankaltaista elämää yläasteelta lukioon, sieltä ammattikouluun ja yliopistoon. Minä tanssin, näyttelin, kirjoitin ja treenasin nuo vuodet läpeensä. Harrastin enemmän kuin opiskelin ja opiskelu haittasi harrastuksia hyvin usein. "Oikea oppiminen tapahtuu koulun ulkopuolella" on joku sanonut ja niinhän siinä oppii sosiaalisia taitoja ja paljon tietoutta jota ei kirjoista löydä. Ystävät ja viholliset opettavat sinulle paljon itsesäsi. Mutta niin. nämä muistot nousi pintaan lukiessa. Ja kuten kaikessa vertaan sitä mitä silloin oli nykytilanteeseeni. Tietysti elämä 15 vuotiaana on ja pitääkin olla erilaista kuin kolmekymppisenä mutta vaikka yläaste ja lukio oli omalta osaltaan taistelua ja itsetunto-ongelmia minä tiesin aina että minusta tulee jotain suurta. Jokin kipinä minussa oli joka ei epäillyt hetkeäkään etteikö minusta tulisi maailmankuulua laulajaa, näyttelijää ja kirjailijaa. Aloitin TEAKin ja NÄTYn pääsykokeissa ramppaamisen jo lukioaikana. (En silloin ajatellut että silloin olisin joutunut muuttamaan suureen kaupunkiin joka oli jo silloin minulle kauhistus, minä halusin vain näytellä) En päässyt yhtenäkään vuotena sisään ja vaikka se oli suuri pettymys aina niin näin jälkikäteen katsottuna ei yllätys. Varsinkaan viimeisenä yrityskertana; pikkuveljeni oli kuollut 2 viikkoa sitten mutta silti yritin pääsykokeissa. Kyyneleet valuen ja ääni murtuneena esitin improni ja esitykseni ja katsoin tuomareiden miltei halveksuvaa katsetta. Ne varmaan luuli että olen aineissa. Toisaalta taas valokuvauslinjalle hakiessa muistelisin että haastatteluosuudessa iskin vaan vaaditut kuvat pöytään ja huutoitkin haastattelun ajan. Sain muuten täydet pisteet. 

Mutta mitä lähdin pohtimaan oli kun miehen kanssa yksi ilta mietittiin miten ei mene rusinapullat tasan tässä maailmassa. Toiset saa paskat kortit heti kättelyssä. Äiti taas sanoi että jos otetaan kaksi ihmistä samoista lähtökohdista niin toinen voi menestyä pitkälle ja toinen ei. Kyllähän se on itestä kiinni tietysti onko veltto lortto vaiko tekeekö työtä ja yrittää. Mutta mietin että onko tämä nykytilanteeni oma vika? On siinä suhteessa etten koskaan osannut lopettaa ajoissa paahtamista, elin kuin ralliautossa kaasupohjassa ilman kartturia -puuhunhan siinä matka tyssää. Mutta eikö silloin pitäisi menestyä? Kun tiedät että sinusta tulee jotain, teet töitä sen eteen, raadat sen eteen, voitat pelkojasi sen eteen? Yrität, yrität, yrität ja yrität. Mitä minä olen tehnyt väärin että minusta ei tullutkaan mitään? Oliko se virheeni etten ollut häikäilemätön ja itsekäs? Sen ainakin huomasin että rooleja hakiessa sillä tekniikalla pärjää. Olen tehnyt monen eri alan töitäkin että maailmankatsomusta riittäisi. Olen matkustellut että maailmankuvani avartuisi. Ja vaikka kuinka yritin tässä sitä ollaan. 

Minun muisti on temppuillut jo lukioajoilta lähtien. 2004 vuodesta eteenpäin olen kyennyt opettelemaan asioita vain lihasmuistiin tai tekemään järjettömän määrän työtä että saan muistiini jotain. Valokuvauskoulun menin läpi niin että vietin siellä ne illat joita en ollut teatterilla opettelemassa asioita selkäytimeen. En tajua miten olen pystynyt näyttelemään silloin, miten olen oppinut vuorosanat? Ehkä siitä on tullut jokin robottimainen yhdistelmä liikkeeseen ja sanoihin jotka suoritetaan automaattisesti kun toistoja on ollut tarpeeksi, sanat opetellaan liikkeeseen kiinni. 2009 sitten romahdin lopullisesti ja menetin lähimuistini ja suuren osan toimintakyvystä ja paljon muuta. En menestynyt vaan putosin. En usko että olisin voinut työskennellä kovemmin. En opintojen suhteen tai teatteripuolen suhteen. Hankin suhteita kuuluisuuksiin, olin jokaisella festareilla kaikessa mukana jotta näkyisin mahdollisimman paljon ja saisin tuomareiden ja näyttelijöiden huomion. Jotta tekisin vaikutuksen. Jotta pääsisin eteenpäin. 

Jos on kaksi samalla viivalla niin miksi en sitten menestynyt koskaan? Miksi makaan sängyssä iltapäivälle enkä jaksa nousta, tuijotan kattoa tyhjänä. Suoritan arjen pakollisena pahana ja pakenen sitä kaikkeen mihin voin; kirjoihin, elokuviin, peleihin, käsitöihin, puutarhaan... 

Sitten mietin asiaa toiselta kannalta ja tämä on minulle hyvin harvinaista että kykenen ajattelemaan asiaa tältä kantilta. (Jos joku terapeuteistani lukee tämän varmaan shampanjapullot poksuu)

Entä jos tämä onkin minun voitto? Että ylipäänsä olen tässä, edelleen hengissä, kaikesta huolimatta. Edelleen yritän (koska pelkään kuollakseni pysähtyä -pelkään etten siitä enää nousisi) ja edelleen kaikki mitä teen on taka-ajatuksella että tällä voi tienata, tällä voi yrittää tehdä leipänsä. (Tämä tosin on ehkä virhe ja väärin ja tästä ajattelutavasta pitäisi päästä eroon) Vaikka olo on että olen limbossa tämä on parasta mitä elämällä on minulle tarjota. (Laiha lohtu)

Ei minun elämä pelkkää muistittomuutta ja kyvyttömyyttä kaikkeen ole, on minulla hyviäkin asioita. Minulla on oma koti kaukana ihmisistä, huolehtiva aviomies, lemmikkejä ja puuta liiterissä. Vaikken pysty välillä puhumaan mies ymmärtää mitä tarvitsen turhautuneista äännähdyksistä. Vaikken kykene välillä toimimaan joskus saan asiat valmiiksi (ehkä). Jos muutun maaniseksi mies istuu päälle kunnes rauhoitun. Nyt on navettaankin kannettu painonnostosarja johon voi vihaansa purkaa. Jos alkaa sataa kiloa penkistä nousta kevyesti tietää että minulla on mennyt huonosti. 

Jos minä joskus paranen nin voinhan aina yrittää olla hauska ja tehdä dokumentteja omasta sairaudesta ja muistelmani kuten Stephen Frykin. ... Tosin ihmiset tietävät kuka hän on ja siksi hän kiinnostaa kun taas ihmisiä säikkyvä tekohymy ei ehkä myy yhtä hyvin. 

Paasaava joulukalenteri - Päivä 7

"I don't know half of you half as well as I should like and I like less than half of you half as well as you deserve." -Bilbo Baggins

Paasaava joulukalenteri - Päivä 6

"If you wish to forget anything on the spot, make a note that this thing is to be remembered" -Edgar Allan Poe

Also; hyvää itsenäisyyspäivää!

Paasaava joulukalenteri - Päivä 5

"I'm selfish, impatient and a little insecure. I make mistakes, I'm out of control and at times hard to handle. But if you can't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best." 

-Marilyn Monroe

Paasaava joulukalenteri - Päivä 4

"A friend to all is a friend to no one." -Aristoteles

Paasaava joulukalenteri - Päivä 3

"I think quotes are very dangerous things." -Kate Bush

Tänään todettiin että miulla ei ole lääkitys kohillaan

Kuva tosin on vanha. Miun masennus on räjähtänyt käsiin ja muutenkin mennyt huonosti. Että tyhjin paukuin kohti persettä. Mie oon hävittänyt miun kalenterin -taas- ja se ahistaa mut en jaksa välittää, käytän kännykkää sen sijaisena, mutta nyt miulla ei ole päiväkirjaa että tietäisin mitä on tapahtunut, mitä oon ajatellut, onko ollut muutoksia tai tajuamisia...
Ehkä pitäisi unohtaa kaikki ja keskittyä vaan siihen etten ruoski itteeni ja saisin nuo pään sisässä olevat haukkuja ja huutajat hiljasiksi. Ehkä olen paranoidi tai sitten oikeassa mutta miusta tuntuu että ihmiset jotka pitää minua vain lusmuilijana on lisääntynyt. Ehkä siksi kaikki asiat joita harrastan tai joihin yritän kuluttaa aikaa ja joita teen terapiana perustuu siihen että jos mie opin ne taidot ja saan tarvittavan kasan tavaraa tehtyä mie pystyn myymään jotain ja tienaamaan sillä. Hitto että miut on hakattu kieroon, mitään ei pysty tekemään ilman taka-ajatusta että tästä on saatava työ. Koska minähän täsä vaan lomailen ja lusmuan ja välttelen tahallani niitä töitä. Ja huutoitkeen tyynyyn ja hakkaan seiniä ja tuijotan lamaantuneena nurkassa seinää.

Ostin itelleni Barbie -adventtikalenterin tänään. Siitä saa barbille asusteita ^^
(Jotta on asusteita joiden kanssa kuvata barbeja sitten kun olen ommellut niille vaatteita joita voin myydä eteenpäin mallistoina tai yksittäiskappaleina.... Lopeta Jimmy, lopeta.)

Ja olen tätäkin puntaroinut pitkään uskallanko koko maailmalle tulla kaapista ulos mutta eipä tuo mikään salaisuus ole; olen psyykkisesti sairas ja masentunut yksilö. Tulevaisuudessa yritän uskaltaa kertoa millaista elämä on dissosiaatiohäiriön kanssa. Tosin vaikeaahan se on kun ei aina tiedä mitä on tapahtunut ja kuka on tehnyt mitä. Mutta katsotaan miten nopeasti tämä laiva uppoaa.

Paasaava joulukalenteri -päivä 1 ja 2

KOSKA KAIKKI MUUTKIN NIIN MIEKI KANS!

Mutta älkää odottako joulumieltä minulta. Tämä on minun kalenterini.

PÄIVÄ 1

"If you don't have a dog there is not necessarily anything wrong with you, but there may be something wrong with your life." -Vincent Van Gogh

PÄIVÄ 2

"There is only one difference between a madman and me. The madman thinks he is sane. I know I am mad." -Salvador Dali

Mainostan huonosti päivittyvää leivontablogiani

koska sinne tuli päivitys! 

Hiukan esimakua;

Löytöjä

Käytiin miehen kanssa kirppiskierroksella ja mitäs sieltä tarttui mukaan? 3 valkoista lakanaa häämekkoihin, yksi pitsiverho samaan tarkoitukseen ja Barbie-leffa (en muistanut oliko minulla tätä) sekä nudet korkarit jotka ei ihan nudet ole mut kokoa 41 ja halvat ja miltei käyttämättömät joten give me a break. Tarpeeks lähelle. Ja asia josta olen eniten innoissani, Tori.fi:stä löysin Briar nuken joka käytiin tänään hakemassa! \o/ Nyt on ensimmäiset päähahamot Hunteria vaille kerätty!, tosin Apple Whitesta on Legacy day versio eikä perusversio. Ei haittaa. Kylpyyn pääsee Briar kyllä tänään, sen jäsenet on aivan uskomatttoman tiukat etten tiedä minkä kylvyn se on ottanut mutta tänään saa sitten ihan saippuakylvyn. 

Ystäväni syntymäpäiviä (jotka olivat viime kuussa) ei olla vieläkään juhlittu joten nyt painostamalla painostin että valihe päivä jollon syyään hänen synttärikakku. Miulla on loistava idea siihen ja haluan kokeilla onko se loistava todellisuudessa mutta se olkoon toinen postaus. Mutta tätä sekä veljentytön kanssa vietettävää iltaa ajatellen kävin Prisman leffaosastolla ja ostin Barbie ja 12 tanssivaa prinsessaa (yksi suosikeistani muttei voita pinkkejä tossuja) ja sitten kakun kanssa katsottavaksi suhteellisen uuden Barbie ja Helmiprinsessa -elokuvan joka oli minusta aivan ihana. Ja sopii parturikampaajalle loistavasti... ;)

BTW jos Marika luet tätä blogia niin katso Barbie ja Salainen ovi elokuva, siinä oleva Romy muistuttaa minnuu siusta ^^ (hyvällä) 

Säärystimet -tulikin sukat

Halusin värikkäät, kirkkaat ja iloiset säärystimet. Joten valitsin murretun sinapinkeltaisen, sammaleenvihreän, murretun violetinharmaan ja puhtaan kylmän punasen. Oikeesti, tässäkö miun käsitys värikkäästä ja kirkkaista ja... noh, miellytti silmää silti. 

Lanka on seiskaveikkaa, puikot neloset ja puikollaan oli alussa 16s. Nopeasti huomasin et jooeiriitä ja nostin 17s ja sit 18s per puikko ja nilkkaa kohti kavensin 15s/puikko. Ja tässä vaiheessa katsoin että nämä on AIVAN liian kapeat säärystimiksi, ne leviää niin leveäksi että värit ei näytä hyvältä joten tein ne sitten sukiksi. Jalkaosasta tuli liian iso. Käytin näitä yösukkina yhden yön ja nyt sääriosa on venynyt niin paljon et ne ois hyvät säärystimet mut ei pysy ylhäällä sukkina... 

Mut sukkina saavat pysyä ja olla käytössä, pitää vaan nostaa kalsareiden päälle ni ei ole heti rullalla varpaissa. 

Ja kumpaa esittelen enemmän... sukkia vai ihanaa ihanaa ponitarraa jonka sain syksyllä? <3 Näin tämän miehen kaverin lapsen huoneessa ja vinguin siinä ihastuksesta niin paljon että sain omankin omaan työhuoneeseen ^^ (Kiitos!)

Tervon Osuuspankin 110 -vuotisjuhlien jatkot eli vuosi 111 + 555 = Halloween.

Anoppi ja appiukko pyyteli mukaan niin lähin sitten testaamaan tulevaa asuani ystäväni tohtorijuhliin. Sääli vaan että kaikki mikä voi kusta silmään antoi sitä sankolla ja päädyin sitten esittämään ihan vaan nukkea. (Taisi mennä aika monelta ohi ennenkuin jähmetyin poseeraamaan)

Naamiaisasuhan ei ollut pakollinen mutta moni siihen oli onneksi laittautunut tai ottanut jotain asusteeksi. It's always nice ettei kaikki ole niin pa**antärkeää. Minä olin siellä yhen Pirulaisen ja Draculan kanssa. 

Sitten siellä oli noitia ja piruja ja kommun(kohan) konnia, piraatteja, enkeleitä, satuhahmoja... Ja minun suosikkiasuni (joka taatusti jakaa mielipiteet) Hitler! Tämä oli vaan hyvin toteutettu asu. 

Ja hey, kuinka monta kertaa pääset Hitlerin kanssa vemppaamaan, nyrkkeilemään tai pylly vasten pyllyä pumpum?

Siellä oli Pin-Up Lady

Ja hemmetin hyvä maskeeraus. (Näyttää muuten Paula Vesalalta tässä :D  )

Pirate's life

Ja olikohan tämä hellboy... 

Juontajana oli Janne Kataja joka kävi heti käsiksi naisväkeen. Oli vaan paljon rouvia niin ei kelvannut, mutta löysi neiti-ihmisenkin itselleen seuraksi. 

 Neiti sitten joutui koekaniinkiksi esittämään kuinka samaa juomaa voi nauttia useamman kerran. Tässä kaadetaan juuri juotua vettä neitin korvasta pois uudestaan juotavaksi. En tosin luuttusankosta ehkä joisi. Toisaalta jos teatterissa pesty roskiskin kelpasi booliastiaksi niin... onneksi en ole enää niin nuori ja tyhmä?

Musiikista oli vastaamassa DJ Sampl joka on kolminkertainen Suomen mestari. Vähemmän ihan tiskijukkailua teki kun ei kohdeyleisö tainnut ihan oikea mutta oli kiva nähdä sitäkin vähän. Söpö poika oli ja soitti hyvää musiikkia. Oli alusta asti porukkaa tanssimassa. Mie nyt jätin tämän väliin ja keskityin kuvaamiseen ja ihmisten välttelyyn. 

Pankinjohtajakin kokeili DJlyä mutta ei ihan levyn pyöritys käynyt samalla tahdilla. 

ja eihän jatkot ole jatkot jossei siellä ole sitä joka kysyy et missä on jatkot? 

Eli Frederik oli vetämässä. (Mie luulin et se on jo kuollut...) Hyvät naurut kyllä sai kun osa naisista oli edelleen nin innoissaan kuuluisasta naistenmiehestä. Ihan hyvin veti keikan mutta kyllä tuntui hiukan jo puhti olevan poissa. Tuli kyllä ylä-asteen diskot silti mieleen muutamista klassikkokappaleista. 

Freddyn taustajoukotkin veti lyhyen setin. Miulle menevämpää rokkia. 

Ja Sampl jatkoi sitten siitä ja porukkahan tanssi. 

Ohjelmaan kuului myös tulishow joka olikin ihan hiton hieno. Tampereelta tullut ryhmä, näki paljon uutta kuten leditikut joihin voi ohjelmoida kuvia jotka sitten näkyy niitä heiluttaessa (oli kummitusta, kurpitsaa ja tietysti OP:n logo). Ja uusia temppuja oli paljon joita en ole ennen nähnyt. Ei sitä että tulishowssa kävisi harva se päivä mutta onhan noita kavereita... (Kuvat isontuu vähä ku nappaat niitä)

Hyvät pirskeet ol. Tykkäsin että oli myös rauhallinen öllöttelyluola paikan (niin nämä oli Tervon Lohimaassa (maksamaton mainos)) kellarikerroksessa että pääsi välillä ihmispaljoudesta pois ja siellä musiikki soi hiljaisemmalla että pystyi myös keskustelemaan. Ja viskaamaan korkokengät pois ja antaa varpaiden paisua rauhassa. Ja vaikka juhlijakunta oli 20-80 välillä niin miusta kaikki oli hyvin otettu huomioon. Mutta ehkä eniten tästä nautti alle 60 vuotiaat silti. ;)