Kinnasneula

Tykkään tehdä käsitöitä eri menetelmillä ja yrittää opetella vanhoja tapoja ja säilyttää niitä. Kinnasneulahan on yksi hyvin perinteinen menetelmä jolla saa tiivistä, lämintä ja kunnon villasta tehtynä tuulenpitävää pintaa. Minulla ei ole kinnasneulaa ollut mutta olen käyttänyt juuttisäkkien ompelemiseen käytettävää neulaa opetellessani tekniikkaa. Nyt sitten tuli hinku saada oma kinnasneula ja opetella sen tekoa. Ensimmäinen aikomus oli tehdä se hirven leukaluusta mutta sitten mietin että pitää ostaa hiukan erilaisia teriä puukkosahaan että saisi leuan siististi siipaloitua ja paremmat hiomavälineetkin tarvitsee kuin tavan hiomapaperin joten annetaan sen luuneulan olla vielä toistaiseksi. Hain moran ja pistin pajun poikki. Veistin siitä kolme aihiota jotka toin sisälle kuivamaan. Kaksi jätin viileämpään ja kosteampaan eteiseen ja kolmannen toin sisään. Ajattelin katsoa miten eri paikassa kuivuminen vaikuttaisi puuhun ja työstöön mutta ei noissa aihioissa mitään eroa ole tällä hetkellä ainakaan. Sitten vaan vuolemaan pikkuhiljaa neulalle muotoa. Paksuudeksi jätin n. 3mm, pituus on n. 6-7cm. Veistin tämän pajun sydänosasta.

Ylempänä aihio, alla muotoon vuoltu neula. 

Sitten ohuella poranterällä porataan reikä. Mies vaan on nilkuttanut poranterän niin tiukkaan etten saanut terää vaihdettua niin pyörittelin terällä sormin reiän. Ensikerralla teen niin että teen ylemmäs yhden reiän ja siitä n. 2mm alemmaksi toisen aj sitten puukolla kopautan välin pois, ei tuo isontaminen oikein sujunut ja liian lähelle kun yrittää toista reikää niin poranterä vain lipsuu valmiiseen reikään.  Sitten hiotaan neula. Ensin hioin 80:llä kauttaaltaan ja muotoilin sillä pehmeämpiä muotoja ja sitten hienompi hionta 240:llä hiomapaperilla. Siitä revin palan jonka pyörittelin ympyräksi että sain tuon reiänkin hiottua. Sen jälkeen hienohionta karkealla pellavaliinalla. Ihan tyytyväinen olen ensimmäiseen versioon. Mietin vain pitäisikö vahata tuo neula vielä ja sitten koeajaa se.

Hiontaa vaille valmis. 

Käytiin muuten miehen kanssa kirpputorilla tässä yksi päivä ja tällainen kudontakehikko löytyi sieltä. :) Pääsee nauhoja ja vahvikkeita kutomaan, jei!

Hame kummitytölle

Kummityttö aloitti tanssimisen ja pitäähän tanssitunneille olla hame. Helma on nelinkertainen rypytetty tylli, vyötäröosa on ohutta vuorikangasta johon tein kaksi kuminauhakaujaa jotta hame pysyy hyvin paikoillaan. elmatyllit on suunniteltu niin että kun tyli kuluu, venähtää ja repeilee ne voi sitten vaihtaa.

Taustalla näkyy muuten työhuoneen uusi seinäväri.

Kesä -13

Miten siis on kesä mennyt? Ohi. Tuntuu että mitään en ole saanut aikaan tai mitään tehnyt mutten myöskään saanut levätä. Tietoa mitä oikeasti on tapahtunut olisi vanhassa kalenterissa ja heinäkuu on sitten piennossa kun ei ollut kalenteria.
Mutta sen tiijän että naapuriin tuli uusi koiranpentu jonka luona on tullut käytyä usein.

 Äitiltä sain hirven leukoja joista sitten irroteltiin hampaita koruihin.

Corgit on corgeja ja corgittavat edelleen. Aika vähän tullut heitä kuvattua nyt. 

Sitten piti kokeilla betonitöitä. Otetaan kaikki tarpeet esille. Ja seuraavan kerran tehdään hommat varjossa eikä auringonpaahteessa. Tarkoitus oli tehdä maitotölkkeihin tiiliä ja vanhoista, rikkinäisistä kumppareista betonisaappaat (ei halutuille vieraille). Turve on sitä varten että tiilejä varten lisään sitä sementtiin ja kuivuttuaan harjaan pinnan saadakseni kuluneen ja luonnollisen ilmeen tiileille. (Tuli liikaa turvetta sekaan.)

Kuivumista odotellessa. (Oli muovilla peitetty. Olisi ollut vain tylsä kuva kun ei sen muovin läpi paljoa näy)

Mitä on tapahtunut puutarhassa?

No ei nyt ihan hirveitä. Pieniä asioita. Yhtä kukkapenkkiä olen kasannut koko kesän kivi kerrallaan ja toiselle puolen olen jo saanut kukatkin kukkimaan -myös daaliani ensimmäistä kertaa elämässä. Ja taisin löytää tulppaanien rinnalle uuden lempikukan.

Tulppaaneista puheenollen innostuin ostelemaan hieman mukuloita kevättä varten;

Nyt pitäisi vain löytää näillekin paikat. Yhtä kukkapenkkiä olen lakanut kaivaa johon noita perennoja siirrän kumpareen vieruksilta. Tarkoitus on tehdä loivat mäet siihen joten juurelta on kaikki kasvit poistettava. Ja mielenkiintoinen huomio oli että morsiushuntukukkaa on alkanut kasvaa siinä kumpareessa vaikka tietääkseni sitä ei ole ennen kasvanut täällä edes entisillä asukkailla. Mistä lienee tullut mukana. 

Tämä oli ensimmäinen kukkapenkki jonka tein 3 vuotta sitten kun tnne muutettiin. (Kaivoin valkovuokkoja pois kun en odottanut ja katsonut mitä pihasta löytyy valmiina -tyhmä) Reunukset on kasvanut umpeen heinää ja kun en ole hyvin kasveja siihen katsonut ja jotkut perennat on kuolluton rikkakasvit valloittaneet penkin, joten eikun uusimaan. Koko ja kivireunukset pysyivät ennallaan, mutta katselin että tulee monta tupasta narsisseja, ja olisi joka kesän kohtaan jotain siinä kukimassa. Katsoopa kuinka onnistuu ensi vuonna.