Mainostan huonosti päivittyvää leivontablogiani

koska sinne tuli päivitys! 

Hiukan esimakua;

Muutoksia

Ajattelin että hiukan kavennan tämän blogin sisältöä ja ruoka- ja leivontajutut siirtäisin uuteen blogiin. Tähän blogiin jäisi silloin elukat, käsityöt, tatuoinnit, valokuvaukset ja puutarha.

Mitä mieltä olette?
Miinuksena on etten tässä ole maailman aktiivisin bloggaaja ja ruoka/leivontapuolella menee enemmän kausittain sitten postaukset. Mutta toisaalta voisi olla helpompi lukijoita ajatellen että olisi kapeampi range aiheista, ja kun leivonta on "so hot" voisi se olla omassa blogissaan että siitä kiinnostuneet voisi seurata vain sitä.

Olkaa kilttejä ja kommentoikaa onko hyvä idea. Teen jo testipohjalle uuden blogin, voitte tutustua täältä.

DeAgostini Koristeelliset kakut -arvostelu

Tällaisen näin Citymarketissa ja falsetissa olevan ÄITIIII hymyilyn jälkeen tällainen lähti mukaan koeajoon. Kyseessä on siis uusi leipomiseen ja koristeluun keskittyvä lehti. Ensimmäisessä numerossa on mukana pahvinen kuppikakkuteline, 2 kaunista perhosmuottia ja pinkkiä hilettä (joka ei ole myrkyllistä mutta ei suositella syötäväksikään) ja paljon paperia. Meni hetki ennen kuin edes löysin lehden tilausohjeiden, esittelylehtisen ja tätä tulee seuraavaksi lehden seasta.

Ensiajatus lehdestä oli että tämä on lapsille suunnattu. Pinkkiä ja pastelleja on aina lasten värit minulle. (3e kahdesta perhosmuotista ja pinkistä hileestä oli syy miksi halusin tämän, muu on ekstraa) Mutta ihan aikuisille tämä lehtisarja on suunniteltu. Tässä lehdessä opetellaan tekemään kuorrutettuja keksejä (joita mansikkamäen Ebe on tehnyt vuosikausia ja tekee aivan uskomattomia taideteoksia.), sokerikakku, kuppikakkuja perhoskoristeilla sekä suklaakakku. Lisäksi on paljon ohjeita kuorrutuksista ja koristeluista ja vaihe-vaiheelta ohjeita.

Lehden opetukset on löydettävissä netistäkin mm. kinuskikissalta ja ebeltä, mutta itse pidän siitä että on jotain kouriintuntuvaa ja jota voi selailla sohvalla. Jotain joka ei tarvitse koneella istumista. Joten siihen koloon tämä lehti iskeekin. Lehden koko on aika suuri (epäkäytännöllisen suuri) 22x28, ja sivuja on 23. Jokaisessa lehdessä tulee mukana koristelutarvikkeita, ja jos lehden tilaa saa kaikenlaisia lisälahjoja.
Ohueksi lehdeksi lehti on suhteellisen tyyris 6e, mutta jos et omaa vielä koristelutarpeita tai ohjeita lehti on hintansa väärti todellakin. Ajattelin tilata lehden nyt kokeeksi ja opetukseksi. Erikoista on että tilattu lehti ei tule halvemmaksi kuin lehtipisteestä ostettu, sillä tilatuissa lehdissä on 4.5 euron lähetyskulut. Toisaalta tilatuissa on myös sitten nämä ekstralahjat ja lehdet voi palauttaa ilmaiseksi 14 päivän kuluessa jos lehti on omasta mielestä tylsä tai turha. Tästä suuret plussat. Ei siis tarvitse ns. turhia lehtiä pitää. Toki lehden palauttamisessa on se postiinmenon vaiva mutta minusta se on pientä.

All in all, jo kokeneelle leipojalle/koristelijalle ei tarjoa ihan niin paljon kuin voisi, mutta on erinomainen aloittelijoille ja asiasta kiinnostuneille koska tarjoaa tarvikkeetkin mukana jotta pääsee heti harjoittelemaan lehden opetuksia.

Hieno päivällinen

Vietimme perheen kanssa viime joulukuussa hienon usean ruokalajin päivällisen. Jokainen teki jotain. Idea oli minusta todella hyvä, siinä sai kokeilla kaikenlaista ja istua perheen kanssa tuntikausia ilman keskeytyksiä. Hieman voi muisti heittää joissain ohjeissa mutta mahdollisimman lähelle yritän ohjeet muistaa ja saada.

ALKUPALAT

Alkupaloina meillä oli vaaleaan sekä täysjyväpaahtoleipään tehtyjä suupaloja. Päälle tehtiin kahdelaista täytettä, molemmat olivat tuorejuustopohjaisia. Toinen tehtiin muistaakseni pippurituorejuustoon (joka oli hiukan liian pippurista, sopii paremmin ruuanlaittoon kuin leivälle) ja toinen yrttituorejuustoon. Toiseen sekoitimme lohta, toiseen muistaakseni sieniä. Päälle silppusimme punaista ja keltaista paprikaa. Sitruunamelissa sopisi tähän myös todella hyvin. Alkumaljoina oli alkoholitonta kuohuviiniä, kuohuviiniä sekä lapsille mehua.

CAPPUCINOKEITTO

jolla ei ole mitään tekemistä kahvin kanssa. Kälyni teki tällaisen herkullisen ja uuden ruoan. Se vaikutti vähintäänkin mielenkiintoiselta mutta oli todella hyvää. Mausteista ja lämmintä, muttei liian tulista eikä tuhtia. Varsin tasapainoista. Nuudelit ja rucola antoivat mukavasti jotain pureksittavaakin.

1 chilipalko
n. 2-3 cm pala tuoretta inkivääriä
2 valkosipulin kynttä
30 g voita

Paista nämä hetki pannulla pyöritellen.
Lisää litra vettä ja 4 rkl kasvisfondueta. Hauduta n. 20 minuuttia.

riisinuudeleita
rucolaa
hieman voita

Keitä nuudelit. Lisää hieman voita liemeen ja sekoita sauvasekoittimella kuohkeaksi. Lisää riisinuudelit. Kaada mukeihin, lisää rucolaa. Tarjoile paahtoleipäsuikaleiden kanssa.

KUHA-LOHIRULLAT KERMAVIILIKASTIKKEELLA JA BATAATTIPERUNAMUUSILLA

Ensimmäinen pääruokamme. Äiti oli tämän takana. Lohifile ja kuhafile laitetaan päällekkäin, maustetaan suolalla, pippurilla ja timjamilla, rullataan ja suljetaan rulla hammastikulla. Paistetaan uunissa hetki kunnes kypsää ja pinta saanut hieman väriä. Tarjoillaan bataattiperunasoseen kanssa, koristellaan rucolalla. Kastikkeeksi erilleen kermaviiliin valmistettu kastike josta en muista yhtään mitä siinä oli. Jos haluaa vahvan ja suolaisen kastikkeen voi silputa kermaviilin sekaan silliä, miedomman voi maustaa vain yrteillä tai notkistetulla tuorejuustolla.

TAPAS

Sitten on hyvä hetki antaa mahan vähän laskeutua ja pullistella rauhassa ja napostella tapaksia. Isäpuoleni laittoi tarjolle loppuja alkupaloja, hunajamelonipaloja sekä ilmakuivattua kinkkua. Juomana oli sangriaa heille jotka sitä joivat. Servettiruusujen ohje löytyy aiemmasta postauksestani. 

PIHVIT RANSKALAISILLA JA PUNAVIINIKASTIKKEELLA

Ranskalaisilla, koska lapset olivat tätä NIIN toivoneet ja puhuivat asiasta koko päivän että hepä saavat ranskalaisia! Veli loihti esiin tämä ruokalajin. 

Liha on jotain hienompaa lihaa, en ymmärrä punaisesta lihasta mitään joten huono kertomaan mutta jokin hienompi liha josta tulee hyvät pihvit ja jossa on valmis pippuripinnoite. Liha ruskistetaan nopeasti kuumalla pannulla ja tämän jälkeen käytetään 7 minuuttia 200 asteisessa uunissa ja annetaan vetäytyä foliossa 10 minuuttia. Punaviinikastike taisi tulla pussista?  Pihvien teko-ohje oli jokin hyvin vanha, jonka viimeinen käsky kuului "nautitaan hywän seuran kanssa". 

PAAHTOVANUKAS

Minä olin vastuussa jälkiruokaosastosta. Tein paahtovanukasta Jaelin ohjeella, ja epäonnistuin sokerikuorrutteessa aivan kuten hänkin. Maku oli kyllä silti kohillaan. Tämä on varsin täyteläinen ja tuhti jälkiruoka, joten tein seuraksi sitruunan ja limen mehusta sekä -kuoriraasteesta (ja liivatteesta) hyydykettä päälle. Koristeeksi puolukka lehtineen. Lapsille oli jäätelöt.

KEVYT KARPALOVAAHTO

Tämä oli sitten ihan viimeinen kahvin kanssa nautittava helpotus. Tarkkaa reseptiä en muista mutta olettaisin että tässä on purkki kevyttä laktoositonta vispikermaa, purkki maustamatonta rasvatonta rahkaa, kevyttuorejuustoa, karpaloita ja liivatetta. Kaikki kaadetaan kelmutettuun kulhoon ja annetaan hyytyä. 

Kuohuviiniä ja kumihanskoja

Tiedättehän mitä siitä seuraa...

leipomuksia tietenkin. (Hyi hyi te likaiset mielet!)

Tein kevyttä kasvispiirakkaa (koko piiraassa 54g rasvaa, ohjeen voin laittaa kunhan teen uudestaan palamattoman erän) joten keveyttä kompensoimaan piti sitten tehdä myös taatelikakkua ja mansikkakeksejä. Taatelikakusta tuloi aivan ihanaa kun jätin suklaan pois ja korvasin sokerin ja glögin puolellatoista desiä mansikkahilloa ja kahdella desillä vettä. Kannattaa kokeilla! Keksit olivat ihan murotaikinaa. Napsin kaksi kuviollista ja toisen keskeen aukon ja kappaleet päällekkäin ja syvennykseen mansikkahilloa. Nannaa. (Ja kamalat kuvat) Ensimmäisessä kuvassa on keksien kasausta ja toisessa valmiit keksit.

Sienikakkupohja

Tällaista kummajaista kokeilin uuden vuoden kakkuun. Pohjan pitäisi olla kuohkeampi ja ilmavampi kuin tavallisen sokerikakkupohjan. Taikana tässä on että vaahtoon lisätään kiehuvaa vettä. Mitä siitä siis tulee?

Sienikakkupohja Do's and Don'ts and Do'h!s

Keskikokoiseen irtopohjakakkuvuokaan; 

4dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

5 kananmunaa huoneenlämpöisinä

2,5dl ruokosokeria

1,2 dl kiehuvaa vettä

Voitele ja korppujauhota vuoka. Itse laitan leivinpaperin pohjan suojaksi niin säästyn sen voitelulta ja pesulta. 

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

1. Ota iso kulho. Isompi mitä normaalisti käytät munien ja sokerin vaahdotukseen. Vaahdota munat ja sokeri kovaksi, eli kun vaahto on vaaleaa ja pintaan tehty kuvio jää siihen hetkeksi. Tämä vei minulla n. 10 minuuttia joten kärsivällisyyttä! 

2. Jos keität veden kattilassa laita 3 dl vettä kiehumaan ennen vaahdotusta. Jos keität vedenkeittimellä keitä pari desiä kun vaahto on kovaa. Kaada kiehuva vesi desimittaan ja lisää vaahtoon PIENISSÄ ERISSÄ koko ajan vatkaten seosta. Vatkaimella voit käyttää täyttä tehoa. Kauhistele kun vaahto paisuu ja paisuu ja paisuu. 

Tähän mennessä kaikki hyvin? Hyvä. 

3. Lisää jauhot seokseen n. neljässä erässä. Sekoita nuolijalla varovasti käännellen sekaan. Vaahto pienenee tässä mutta kasvaa uunissa kyllä taas korkeutta!

4. Kaada taikina vuokaan ja paista uunin alatasolla n. 30 minuuttia. Kakku nousee nopeasti komeasti. Kokeile ajan loputtua tikulla varovasti onko kakku jo kypsä. 

Mitä sitten EI tehdä uunin edessä kun kakku on uunissa?

ÄLÄ avaa luukkua alkuvaiheessa. 

ÄLÄ räjäytä kiveä tai puuta keittiön seinän takana. 

ÄLÄ tanssi riverdancea uunin edessä. 

ÄLÄ leiki myöskään koirien kanssa uunin edessä. 

Arvaat varmaan miksi. 

Pohja on kyllä silti aika kuohkea ja maku on kohdillaan, mutta se korkeus jäi puuttumaan.

Leikkaa kakku kahtia ja kompensoi täytteessä mitä pohjan korkeudessa puuttuu. Älä syötä koiralle turhaan. 

Vaikka se sanoisi mitä.

Taatelikakku

Löysin netistä kerran tällaisen oudon kuuloisen herkun. Mutta kun kovin kehuttiin niin pitihän sitä kokeilla. Kahdesti. Ensimmäisen kerran tein tosiaan joulupöytään tätä, toisen kerran lahjaksi tädilleni.
Ja on niin hyvää kun on kehuttukin!

TAATELIKAKKU kuten löydetty Pumpkin Jamin blogista. Omilla muutoksilla tietenkin. :)

250g kivettömiä taateleita.
3dl    glögiä
2dl    ruokosokeria
200g voita (jos lisää suklaata 150g riittää myös)
2      kananmunaa
3,5dl vehnäjauhoja
2tl     vaniljasokeria  (voi myös jättää pois, ei näy paljon maussa)
2tl     leivinjauhetta
100g suklaata rouhittuna  (tulee minusta liian suklainen, 20-50g riittää)

1. Kuutioi taateli pienemmiksi paloiksi. Itse ostin Tokmannilta tällaisen taatelipalan. Iso, tukeva puukko on tarpeen pieniessä, tämä on tahmaista ja hieman kovaa.

2. Laita taatelikuutiot, glögi ja sokeri kattilaan. Keitä miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia, sekoittele välillä. Tarpeeksi usein ettei kärähdä pohjaan kuitenkaan. Sammuta liesi ja lisää voi. Sekoittele kunnes voi on sulanut. Nosta jäähtymään.

3. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Kun taateliglögiseos on jäähtynyt lisää munat ja sekoita huolellisesti ja yhdistä kuivat ja kostea aines keskenään, sekoita tasaiseksi. Maistele taikinaa jo nyt koska et malta kuitenkaan olla maistamatta, livo huuliasi ja lisää suklaata niin paljon kuinka suklaisen lopputuloksen haluat. Jälleen kerran, rakastan suklaata mutta 100g suklaarouhetta peittää muut maut minusta alleen ihan liikaa.

4. Jos et käytä silikonivuokaa, voitele ja korppujauhota vuoka, kaada seos vuokaan ja paista 175 asteisen uunin keskiosassa n.40 minuuttia. Laita päälle folio tässä vaiheessa jos päälliskerros näyttää paistuvan liikaa. Jatka paistoa n. 10 minuuttia, kokeile kypsyyttä tikulla. Jos tikku on puhdas vaikka painoit keskelle asti, ota pois uunista, jos ei, paista vielä 10 minuuttia ja kokeile uudestaan. Tikun on oltava puhdas mutta älä paista liikaa jottei kakusta tule kuiva. Anna jäähtyä, koristele, jos tahdot.
Minusta ihan parhaimmillaan seuraavana päivänä jääkaappisäilytyksen jälkeen.



Kakku kestää pakastuksen ja vajaan viikon jääkaapissa. Tähän aikaan sen on syönyt huomaamattaan jo yksinkin.

Joulua

Lähdin viettämään joulua äitin luokse koska siellähän on koko perhe! Koska kyytien kanssa oli säätöä  missasin siivoukset mutta ehdin kuusta koristelemaan!

Mitä sitten minun jouluuni kuuluu? No tietysti lunta ja lenkkeilyä.

Joulukuusi.

Tuli ja jää kylmässä yössä.

Piparitalo!

Ja leivottiin niitä pipareita syöntiinkin, paljon erilaisia.

Pienet tontut auttoivat koristelussa...

...ja syönnissä.

Toki kuuluu ruuanlaitto...

...lumiukon katsominen....

....hyvä ruoka....

....ja ylensyönti.

Illalla toki joulupukki tulee käymään kun ollaan niin mahottoman kilttejä oltu. Veljenlapset lauloivat pukille Frontside Ollien. Ja sitten isovelikin päätyi pukin syliin. Minä tahdoi ponin. (Sain Rarityn!)

Sitten alkoi lahjojen jako.

Toiset on olleet kiltimpiä kuin toiset!

Tuppikin oli ollut kiltisti.

Makeasta puolesta vastasin taas minä pipari-rommi-rusina-glögikiille juustokakulla sekä taatelisuklaakakulla.

MisLuckin kokeellinen keittiö -keksit

Toinen makumaailma jota halusin oli joulu. Meillä jo jouluntuoksuinen kynttilä palaa ja kanelintuoksuisia kynttilöitä tuoksuteltiin ja tuikut on piahalla ja lahjoja tehdään ja... Kyllä, on ihan liian aikaista mutta silti halusin sitä makumaailmaa. En täysin mutta sinnepäin. Ensin mietin että piparimausteisia keksejä? Meh, niitä on maailma pullollaan. Jotain uutta olisi kiva kokeilla. Piparitaikina? Menisihän se, sitä voisi napsia sitten glögin kanssa pitkin syksyä. (Ei ei ei, se ei ole jouluista eikä maailma ole sitä pullollaan... *viheltelyä*)
Mutta enpä aikonut tehdä pipareita! Ha haa!

Koska minulla oli vielä puoli annosta murotaikinaa, kaulitsin sen laataksi. Sitten kaulitsin ihan perus piparitaikinaa toiseksi laataksi päälle. Sitten kovia hedelmäkarkkeja tehosekoittimeen ja tätä muruseosta kolmanneksi laataksi näiden kahden päälle. (Halvempaa kuin tutti frutti seos)
Sitten käärin taikinat kuin kääretortun. Käärikää tiukasti. Ainiin, ja helpointa on jos teette murotaikinan kaulitsemisen leivinpaperille niin saatte siitä käärintäapua. Sitten vaan päät umpeen, ja terävällä veitsellä leikataan siivuja jotka lätkitään pellille. Ja pelti uuniin. 225 astetta ja n. varttikohan olisi mennyt. Keksit tosin piti kääntää puolessavälin koska pohja otti väriä, päällinen ei.

Minä tykkäsin näistä. Pipari antaa sitä jouluista makua, murotaikina pehmentää sen keksiksi ja karkkimurska antaa mukavaa lisämakua ja tekstuuria. Keksiä voi syödä kuorimalla tai kuten perinteisiä keksejä.
Langattaret arvioivat taas että nämä ovat hieman liiankin makeita. Makean ystäville suosittelen kyllä. Toimisi varmasti myös ilman karkkimurskaa välissä, hieman kuivahkoksi tosin maku voi silloin jäädä. Parhaimmillaan glögin tai teen kanssa.

En tiedä onko kukaan tällaisia kääretorttu -keksejä koskaan tehnyt, mutta Mansikkamäen Ebe teki joskus vuodatuksen blogissaan keksejä joissa oli juurikin toinen taikina keskellä ja ympärillä toinen taikina. Sellaisia nappeja. Ja muistaakseni ripotteli tutti frutti murskaa päälle. Tai jonnekin. En muista. Mutta siitä lähti tämä kääretorttuidea. Ajattelin että maut tulevat tasaisemmin sekoitetuksi tässä tekniikassa kuin jos toista olisi pötkö keskellä ja toista vain reunoilla.