Tikulla silmään joka vanhoja muistelee -vuosi 2014 1-3

(Kyllä, jo nyt, minulla on tylsää kun ranne on kipeä ettei kärsi neuloa noita viimeisiä hiukan myöhässä olevia joululahjoja eikä huvita pelata)

Tammikuu

Tammikuun taivas on ollut kirkas ja kaunis ja onhan meillä luntakin ollut!

Se on Superman, ei lentokone. 

Ja vanhaa rakasta Karriakin on tullut tapailtua vaikka joulukin vietettiin yhessä. 

Helmikuu

Meillä oli joulukuusi... Joka törrötti oven pielessä niin kauan kun neulasia riitti. Aurinkokennolla toimivat valot on jo tullut lumen alta esiin. Päivä on 11.2. 

Tuppi ottanut vaikutteita Rorasta ja on välillä se joka pureksii. Rakastan tuota Roran ilmettä "Nappaapa niskasta niin karva pöllyää."

Iltalenkkiä iltaleikillä. Eiku toisinpäin.

Ystävänpäivänä nappasin vastakuolleen roadkillin mukaani ja nyljin sen ja tässä on supikoira kaavinnassa. Se supikoira on muuten edelleen naulattuna entisen pihaton seinään... :D

Sitten olen ottanut jokaisesta perheenjäsenestä kuvan muistoksi. Töppänä Tuppi, Uskollinen Rora, Duckface mami ja... isi.

25. helmikuuta pihalla on liljat alkaneet jo nousta ja lumet suli etelän puolelta aika tehokkaasti. 

Maaliskuu

Kun käytiin jäällä ajelemassa isolla autolla

Sekä pikkuautolla

Tässäpä pesty ja kaavittu supikoiran raato

Ja tässä se on naulattu seinään. Näkee että on reunoista lähtenyt paloja ja jalkojen avausviillot ei ole ihan ollut kohdallaan enkä jaksanut venyttää tätä siististi, venytin vaan niin että siitä saa suurimman pinta-alan koska turkkihan tstä käytetään eikä koristeeksi oteta. 

Sulaa... 16. Maaliskuuta...kait.

Koska nämä on myöhemmin otettu mutta kamera väittää että nämäkin on otettu 16. Maaliskuuta... Tässä vaiheessa pihassa ei ollut enää lunta lainkaan ja routa alkoi jo sulaa jopa meidän täysin tiiviistä savimaasta. 

Possukin nauttii auringosta.

Näin isoja silmuja oli jo puissa.

Ja grillikausi tietysti piti aloittaa suurilla herkuilla.

 Hyvät tuoksut ja minulle anneta mitään! Tuppi was not amused.

Okay, he was.

"Metän" harvennus alotettiin.

Aloitin helmikuun lopulla kuntoutuksen Kotikartanolla. Kun ahdistus kävi liian isoksi lähdin ympäristöön kävelemään ja kuvaamaan. 

Tämä oli myös Tuijan viimeinen kuukausi.

Stupid fox/stupid driver

Olen jo jongin aikaa sunnitellut että maalailen relluni täyteen kaikenlaista kivaa. Ja koska seuraan SilentReaperin Stupid Fox -sarjakuvaa sain siitä ajatuksen; stupid fox ajamassa autoa! Hilarious! It works on so many levels!

Ai miksikö? Koska tyttönimeni on Kettunen -> Fox -> Stupid Fox -> Minä, get it? Joten kuskin oveen taiteilemaan. Eilen pesin auton ja tänään se oli täynnä jo siitepölyä. Ostin Biltemasta tarkoitusta varten halvimmat öljyvärit jotka vaan löysin ja otin huonoimmat pensselit jotka omistan ja eikun hommaan. Kuitin taustalle rustailin mallipiirroksen ja sen perusteella maalasin kuvan. Pitkään ei mennyt tekemisessä mutta kuivuessa taitaa mennä pidempään... Se paha puoli että tuota koivumähmää lentelee maaliin :(

ISORY:n pikkujouluajot

Tuumasin eilen illalla miehen ystävälle että lähtisin HYVIN MIELELLÄNI hänelle apukuskiksi metsään kun kuulin että hän on ajoihin osallistumassa. Jos hän hakee miut kotoa että mies pääsisi mukaan sitten makkaranpaistoon välillä, meillä kun on taas vaihteeksi yksi käyttöauto odottamassa varaosaa ja sen vaihtoa (vaihteiston sivuttaissuunnan vaijeri on poikki, tietääkö kukaan onko sen vaihto miten iso homma 2000-luvun diiseli pösössä?) ettei ole kahta autoa joilla liikkua. Noh, nukuin ohi sen kun oli tämä herra irkissä huudellut ja ajattelin et möh, siinä meni miun ajot, mutta kun istuin tuijottamassa seinää (en ole aamuihminen) hän kurvasikin pihaan. 5:ssä minuutissa sain vaatteet päälle, laukkuun lisävaatetta, ruokaa, juomaa ja ehin termarimukinkin kuumalla täyttää! Pääsinpä siis, jei ^^

Ihan mukavasti oli osanottajia, kymmenisen autoa ja neljä mönkijää. Ensimmäinen reitti oli osittain hyvin tuttu, pelto oli minulle uusi alue, viime kerralla ei sinne asti päästy kun jo auto hajosi. Ja mitäpä muuta pellolla voi tehdä kuin ottaa kilpa-ajot? Hiton hauska idea.

Leikkiä, totta kai. Ja tässä muistutettakoon että missään ei pidä offroadaamaan jos aiheuttaa puustolle tai maastolle vahinkoa eikä ole maanomistajan lupaa. Meillä sentään maanomistajat ajavat mukana niin tietää missä saa mitäkin tehdä.

Tässä BJ:ssä oli aivan ihanan sympaattinen puulava, puusta tehty keulapuskuri sekä astinlaudat. Tykkäsin.

Ojien ylitykset aiheutti joko jyrkkien reunojen tai pettävän jään takia harrastamista. Eli vinssataan kaveri ylös. Offaus on aika lapsiystävällinen laji itseasiassa, monilla on pienetkin lapset mukana matkassa, kuten kuvasta näkyy. (Emmie mainosta.... :D  Mut kaikessa järjettömyydessään tämä on hauska ja sosiaalinen harrastus)

Välillä vinssataan puusta.

Välillä meni mutaiseksi. Pahanhajuista kakkaa yök.

Välillä käytiin tankkaamassa jotta jaksaa taas.

Sitten autetaan kaveria mäessä joka huomasi ettei paksukaan jää kestä painavaa autoa. Maa oli myös aika jäinen, ei ollut ainut joka halaili äiti maata peffallaan, itsekin pariin otteeseen kävin lumen lämpötilaa kokeilemassa.

Patrolli ja boggerit on kyllä ihana yhistelmä, nämä meneevät mitä ihmeellisimmistä paikoista ja siitähän on mentävä kesti vehe tai ei. Nyt kesti. Itseasiassa ei yksisään ajoissa mukana ollut auto hajonnut. Se joka tuli viimeisenä eikä osallistunut ajoihin kyllä hajotti autonsa... Mutta edes sellasen 5:n sentin jääkerroksen kyntäminen ei tätä hetkauttanut. No ei se ihan koko tuota matkaa kyntänyt, tuolla uppos vaan taas.

Lunta satoi ja pimeä laskeutui mutta sitä varten autoissa on valot. Ja nätisti se sieltä nousi ja jatkettiin kierrokset loppuun.

Until the fun is over ja on aika palata kotiin pihaa kolaamaan ja puuta kantamaan.